KAIKKIEN TUOTTEIDEN TOIMITUSAIKA 1-3 ARKIPÄIVÄÄ
+358 45 783 457 86

Tutkijat: hamppua viljeltiin Kiinassa jo 12 000 vuotta sitten

kirjoittanut Fibersys Oy
Tutkijat: hamppua viljeltiin Kiinassa jo 12 000 vuotta sitten

Hampun tiedetään olevan varmuudella yksi maailman ensimmäisistä viljelykasveista. Suomessakin järvisedimenteistä on löytynyt hampun siitepölyä noin 4000 vuoden takaa, joten se saattoi olla varhaisin viljelykasvi myös Suomessa. Nyt tutkijat Lausannen yliopistosta ovat sekvensoineet hampun koko perimän ja jäljittäneet hampun domestikaation alkulähteen, eli villistä kasvilajista ihmisen valinnalla muodostuneen lajikkeen synnyn.

Tutkijoiden mukaan hampun geenihistoriaa on selvitetty muita viljelykasveja huomattavasti vähemmän sen aiemmin laittoman aseman takia. Tutkimuksessa selvitettiin 110 villinä kasvavan sekä maataloudessa käytettyjen nykyisten ja historiallisten hamppulajikkeiden perimät. Mukana oli ns. kuitu-, öljy-, lääke- ja päihdelajikkeita.

Tuloksista voitiin päätellä, missä ja milloin hamppu domistikoitui ja sen jälkeisen kehityksen linjat, jotka selittävät nykypäivän geneettisen monimuotoisuuden.

Tutkijat kertoivat, että hamppu (Cannabis Sativa) domestikoitui noin 12 000 vuotta sitten varhaisella neoliittisella kaudella Itä-Aasiassa ja kaikki nykyiset kuituhamppu- ja päihdelajikkeet kehittyivät muinaisista hamppulajikkeista, joita nykyiset villinä Kiinassa kasvavat lajikkeet edustavat. Hampun perimän kehittyminen osoittaa, että alussa samoja hamppulajikkeita viljeltiin vuosituhansia erilaisiin tarkoituksiin. Vaikuttaa siltä, että nykyiset eri tarkoituksiin kehittyneet lajikkeet saivat alkunsa noin 4000 vuotta sitten, kun niitä alettiin valikoida kuidun tai kannabinoidien tuotantoon.

Tähän asti viikunaa on pidetty kaikkein varhaisimpana viljelykasvina. Jordaniasta on löydetty arkeologisilta kaivauksilta todisteita, että niitä olisi viljelty ihmisravinnoksi 11 400 vuotta sitten, eli tuhat vuotta aikaisemmin kuin esimerkiksi hirssiä, vehnää tai hernekasveja. Tuoreet tulokset kuitenkin osoittavat, että hamppua viljeltiin jo tätä ennen.

Ihmisen tekemä valikointi johti pitkiin kuitupitoisiin kasveihin, jotka haarovat vain vähän ja toisaalta matalampiin ja runsaasti haaroviin lajikkeisiin, jotka tuottavat enemmän kukintoa ja kannabishartsia.

Tutkimusta johti Luca Fumagalli Lausannen yliopistosta. Siihen osallistui tutkijoita Briteistä, Kiinasta, Intiasta, Pakistanista, Qatarista ja Sveitsistä.

Vastoin yleisesti hyväksyttyä olettamaa, hamppu ei domestikoitunut Keski-Aasiassa, vaan yksittäisessä kohteessa Itä-Aasiassa, jota myös arkeologinen aineisto tukee. Myös monen muun viljelykasvin alkuperä juontaa samoille seuduille.

Tutkijoiden mukaan tutkimustulokset tarjoavat ennennäkemättömän laajan ja monipuolisen aineiston uusien lääke- ja kuitulajikkeiden kehitystyölle.

Tutkimuksessa analysoidut hamppunäytteet kerättiin ao. alueilta:



Lähde: G. Ren el al., "Large-scale whole-genome resequencing unravels the domestication history of Cannabis sativa," Science Advances (2021).

by Fibersys Oy