KAIKKIEN TUOTTEIDEN TOIMITUSAIKA 1-3 ARKIPÄIVÄÄ
+358 45 783 457 86

Hamppu on ekologinen raaka-aine ja tehokas hiilinielu

Tuhansia vuosia viljelty kuituhamppu on poikkeuksellisen monipuolinen kasvi: sen varren sisältämästä korkealaatuisesta kuidusta valmistetaan esimerkiksi öljypohjaisia muoveja korvaavia biokomposiitteja, tekstiilejä ja rakennuseristeitä. Puumaisestä päistäreestä taas valmitetaan mm. eläinten kuivikkeita, biohiiltä ja hamppubetonia.

Hamppuköydentekoa Karvialla vuonna 1930

Hampun historia Suomessa on pitkä ja sillä on ollut tärkeä asema mm. erilaisten tekstiilien tuotannossa. Ensimmäiset viitteet hampun viljelystä löytyvät n. 4000 vuotta eaa., jolloin maanviljelys ensi kertaa levisi Suomeen. Hampun viljely taantui 1800-luvun loppua kohti ja se käytännössä loppui kokonaan 1950-luvulle tultaessa. YK:n huumausaineiden yleissopimusta tulkittiin monissa maissa siten, että myös teolliset hamppulajikkeet - joita ei voi käyttää päihteenä - kiellettiin. Suomen liittyessä Euroopan unioniin 1995 hampun viljely sallittiin uudelleen, jonka jälkeen hamppua on viljelty Suomessa vuosittain joitakin satoja hehtaareja. Suurin osa hampun viljelypinta-alasta on tähän asti käytetty Suomessa kehitetyn Finola-öljyhampun viljelyyn.

Kuituhamppu tuottaa lyhyessä ajassa suuren määrän laadukasta biomassaa. Pohjoisten alueiden pitkät valoisat kesäpäivät kompensoivat eteläisempien alueiden lämpötilaetua ja pidempää kasvukautta siten, että kuituhamppu tuottaa Suomessa samanlaisia satoja kuin Etelä-Euroopassa. Kuituhamppu voi kasvaa Suomessa kesän aikana yli neljämetriseksi ja tuottaa jopa 15 tonnia kuiva-ainetta hehtaarilla.

EU-lajikelistalla olevilla sertifioiduilla kuituhamppulajikkeilla ei ole narkoottisia vaikutuksia, eikä niitä voi käyttää päihteenä. Kuituhamppulajikkeiden viljelystä maksetaankin normaalit maataloustuet, kuten tilatuki.

Viljelykokeiden perusteella kuituhamppua on mahdollista viljellä varhaisperunan noston jälkeen, jolloin maanviljelijä saa samalta pellolta kaksi satoa vuodessa. Hamppu on myös hyvä kasvi viljelykierrossa ja sen maaperää parantavat ominaisuudet tekevät siitä houkuttelevan vaihtoehdon perinteisille viljelykasveille.

Kuituhamppu on myös merkittävä hiilinielu. Kun suomainen metsä sitoo keskimäärin 6 tonnia hiilidioksidia vuodessa per hehtaari, sitoo kuituhamppu  vastaavalla pinta-alalla 10-16 tonnia hiilidioksidia. Lue hampun hiilensidontakyvystä lisää täältä.


Kuituhampun viljelyn edut

  • Kuituhamppu on hyvä vuoroviljely- ja maanparannuskasvi. Kuituhampun juuristo tunkeutuu syvälle ja kuohkeuttaa tehokkaasti maata nostaen ravinteita seuraavan viljelykasvin käytettäväksi. Isot lehdet tippuvat syksyn ja talven aikana maahan lisäten eloperäisen humuksen ja pieneliöiden määrää. Viljan on todettu tuottavan 10 – 20 % paremman sadon kuituhampun jälkeen (Bosca & Karus, 1998).
  • Torjunta-aineita ei tarvitse käyttää. Kuituhampulla ei ole todettuja tuhohyönteisiä tai kasvitauteja. Nopeasti kasvavana (kasvin pituus 3 – 4 m) ja isolehtisenä kasvina se tukahduttaa rikkakasvit alleen antaen puhtaan kylvöalustan seuraavalle kasvukaudelle.
  • Pystyy hyödyntämään orgaanisenkin lannoitteen tehokkaasti. Soveltuu hyvin myös luomuviljelyyn.
  • Samat viljelijätuet kuin viljoilla.
  • Satotaso samaa luokkaa kuin esim. Keski-Euroopassa. Kuituhamppu pystyy hyödyntämään Suomen pitkät valoisat kesäpäivät ja -yöt. Tämän ansiosta kuituhampun satotasolla pystytään kilpailemaan hyvin muiden tuottajamaiden kanssa.
  • Kevätkorjuu. Kuituhampun voi korjata kevättalvella maan ollessa vielä roudassa. Korjuu on mahdollista myös maan kuivuttua kylvökuntoon. Pitkä korjuukausi keväällä tasaa työruuhkia eikä venytä korjuuta sateiseen syksyyn.
  • Ei sadon kuivauskustannuksia. Kevätkorjattu kuituhamppu on kuivaa ja sellaisenaan valmista varastoitavaksi. Säästää aikaa ja rahaa.
  • Ei vaadi uusia laiteinvestointeja, korjuu karholta suurkantti- tai pyöröpaalaimilla.
  • Tarjoaa uusia mahdollisuuksia maaseutualueille. Kuituhampun viljely ja sadonkorjuu-urakointi tarjoavat mahdollisuuden lisäansioihin viljelijöille ja urakoitsijoille ilman lisäinvestointeja. Viljelyyn soveltuu viljanviljelykalusto ja sadonkorjuuseen voi käyttää rehunkorjuukalustoa.
  • Sitoo tehokkaasti hiilidioksidia. Kuituhamppu sitoo 2 – 3 kertaa enemmän hiilidioksidia suomalaiseen metsään verrattuna ja on näin erinomainen ilmaston lämpenemisen hillitsijä.

.